Venetrailerin hankinta, halvalla hyvä

Kun veneestä oli kaupat hierottu, tuli kiire saada traileri jonka päälle vene kuljetuksen jälkeen lasketaan. Vaatimukset eivät olleet kummoiset, sillä venettä siirrellään trailerilla vain muutamia kymmeniä metrejä pari kertaa vuodessa traktorilla.

Traileri myynti-ilmoituksessa

Laitoin ostoilmoituksen tori.fi palveluun ja sain yhteydenoton, että n. 20 kilometrin päässä olisi vanha traileri jota kannattaisi käydä katsomassa. Olin jo selaillut läpi kaikki mahdolliset myyntipalstat ja tullut käsitykseen että trailerin löytäminen Oulun seudulta kohtuulliseen hintaan olisi näin nopealla aikataululla mahdotonta. Lähdimme siis Netan kanssa traileria katsomaan.

Perillä meitä odotti vanha (+80v) kauppiasmies, jolla oli pihamaillaan monelaista tavaraa ja kaikki tietysti myytävänä. Hän näytti missä traileri makaa ja suoritin sille pintapuolisen tarkastuksen. Runko näyttää tarpeeksi vahvalta, alla paripyörät ja ruosteen peittämä. Traileri oli myös puoliksi lumen alla. Minua huoletti onko traileri tarpeeksi pitkä veneelle, mittasimme sen askelilla n. 6.5 metrin mittaiseksi, vene on 8 metrinen. Aivan riittävä.

Siirryimme tavaraan tutustumisen jälkeen varsinaiseen kaupantekoon, jossa vierähtikin toista tuntia kun myyjä heitti hyvää tarinaa kaupanteosta, kauppamatkoista Venäjälle ja kävimme myös välillä tutustumassa hyvin entisöityihin Wickströmin moottoreihin ja mm. traktoriin. Ehdotin suoraan 500 euroa trailerille hinnaksi, johon hän vastasti että tärkeintä ei ole raha vaan kaupanteon jännitys :)

Kaupat oli siis tehty ja sovimme, että haemme trailerin myöhemmin.

Noin viikon kuluttua kuljetusyritys ilmoitti, että vene olisi tulossa päivää aiemmin. Tämä tarkoitti sitä että meidän pitäisi pikaisesti saada traileri satamaan. Trailerissa ei ole normaalia henkilöauton koukkuun käyvää "vetopäätä" vaan eräänlainen vetolenkki joka on tarkoitettu traktorilla liikuttelua varten siten että traktorissa on vetokuula joka menee lenkin läpi.

Motonetin kuulakytkin 14,90e

Trailerin vetäminen traktorilla olisi kallista, joten sain nerokkaan idean. Kävin ostamassa Motonetistä edullisimman mahdollisen kuulakytkimen. Sen kantokyky olisi 750 kiloa, joten se toimisi hyvin tyhjän trailerin kanssa ja voisimme kuljettaa trailerin helposti ja edullisesti henkilöauton perässä. Hain myös tarvittavat siirtoluvat, jotta tapahtuma täyttää lain kirjaimen. Samalla tuli ostettua myös magneetilla kiinnittyvät perävalot jotka tulee traileriin siirron ajaksi.

Kaikki olisi siis nyt valmista. Ajatuksena olisi hitsata kuulakytkin suoraan traileriin siten, että auton vetokoukku tulee traktoreita varten olevan lenkin läpi kuulakytkimelle asti. Tällöin traileri ei varmasti pääse irtoamaan matkan aikana ja kuulakytkin pitää huolen että pompuissa se ei pääse myöskään nousemaan paikaltaan.

Täydellisesti (mm. LIDL:in hitsausmuuntajalla) varustautuneena lähdimme sitten noutamaan traileria. Aloin välittömästi hitsata kuulakytkintä kiinni aisaan, mutta useista yrityksistä huolimatta tulos oli heikko. Kuvissa näkyvät hevosenkengät ovat osa näitä kokeiluja. Lopulta hitsasin traileriin kiinni kaksi pulttia, joihin sitten ruuvasin kiinni kuulakytkimen. Suojavarusteena minulla oli sähköasentajan housut jotka kestää tulta, mutta takissa säästelin ja käytin normaalia sadetakkia. Edellisestä hitsauskokemuksesta oli 20 vuotta.

Muutamia kuvia operaation tästä vaiheesta. Kuvassa näkyvä rautapalkki oli yksi tapa saada kuulakytkintä kiinni traileriin, mutta se oli täysi katastrofi.

Huippuvehkeillä onnistut varmasti. Olen hitsaamassa pulttia aisaan.

Hitsailut oli lopulta (1.5h) suoritettu ja huomasimme että traileri on todella painava. Jouduimme Netan kanssa käyttämään kaikki voimamme ja kampeamiskikkamme että aisa lopulta nousi vetokoukun kohdalle. Kun päästimme irti repesi kuulakytkin välittömästi irti ja aisan lenkki sujahti vetokoukkuun pohjalle asti. Irroitin kuulakytkimen riekaleet ja kytkin sen irrallaan vetokoulun yläpäähän.

Valmiina matkaan! Varmuudella voidaan sanoa, ettei se tuosta ainakaan irtoa.

Kahviteltuamme puolisen tuntia, lähdimme koeajolle. Trailerin leveys oli järkytys ja magneetilla kytketyt ajovalot lentelivät tielle ensimmäisessä pompussa. Hoidimme valoasian kuntoon sijoittamalla ne paremmin ja samalla huomasimme, että rattaissa ei ole ilmaa nimeksikään.

Lisätään renkaisiin ilmaa. Rattaat olivat aika huonossa kunnossa ja ratkeilleet kyljistä.

Tässä kohtaa oli selvää, että koko operaatio on järjetön, mutta enää ei ollut paluuta. Lähdimme ajamaan kohti Oulua. Traileri pomppi aivan järkyttävästi pienestäkin töyssystä. Traileri oli niin leveä, että sen renkaat näkyivät hyvin peilistä.

Reitillä ei onneksi ollut paljoa muuta liikennettä ja pystyin ajamaan haluamaani nopeutta. Kokeneena (ensimmäinen kerta) trailerin vetäjänä tiesin että muutaman kilometrin jälkeen kannattaa pysähtyä ja tarkistaa kaiken olevan kunnossa. Pysähdyimme levähdysalueelle ja kokeilin käsillä ensin vanteet läpi ulkopuolelta. Kaikki kunnossa, eivät olleet lämmenneet. Sitten kokeilin oikeanpuoleista pyörännapaa takaa ja koska en ollut varautunut lainkaan siihen että se olisi kuuma, paloi minulla siihen sormet todella kipeästi. Kävi ilmi, että toisella puolella ei trailerissa ollut lainkaan laakerointia vaan palkin läpi tuli vain akseli joka nyt pyöri rutikuivana. Akseli oli hehkuvan kuuma ja varsinainen akselipesä oli jo syöpynyt muutaman kilometrin matkalla useita millejä, mikä aiheutti renkaan heilumista joka suuntaan. Löysimme autosta vesipullon joka tyhjennettin akselille ja lisäksi lukkosulaa/lukkoöljyä jolla akseli saatiin edes vähän märäksi.

Pelonsekaisin tuntein lähdimme jatkamaan matkaa, tarkoituksena pysähtyä ensimmäisellä huoltoasemalla ja ostaa jotain rasvaa tai voiteluainetta. Muutaman kilometrin päästä löytyikin ihan oikea huoltoasema, jossa oli kuin ihmeen kaupalla paksua akselirasvaa hyllyssä!

Rasvaa, lisää rasvaa. Lapion sitä tässä kertakäyttölusikan varrella.

Tässä kohtaa erityisesti oikealla edessä oleva pyörä oli syönyt akselinsa sen verran huonoon kuntoon, että se heilui varsin hervottomasta ajossa. Tarkistin kuitenkin että sen kiinnitys traileriin on hyvä eikä se aiheuta vaaraa muille.

Pääsimme loputtomalta tuntuvan ajomatkan jälkeen kotisatamaani, jossa aikataulullisista syistä minun piti alkaa välittömästi rälläköimään trailerissa olevaa vinssin kiinnitykseen käytettyä palkkia irti. Tämä operaatio onnistui yllättävän kivuttomasti, laikka loppui vasta kun oli enää yksi hitsisauma aukaisematta. Netan kanssa onnistuimme pitkään nitkuttelemalla ja repimällä murtamaan senkin.

2 astetta lämmintä niin suojalasit on vähän koppurana ja huurussa...

Seuraavana päivänä kaikki tämä vaiva sitten palkittiin.

Lopultakin Finmar kotisatamassa

Vene sopi trailerille oikein hyvin ja trailerin runko otti veneen painon hyvin vastaan. Samaa ei voi sanoa renkaista, sillä niistä katosi ilma jokaisesta ja traileri makasi käytännössä vanteilla. Tunkkasin traileria hiukan ylös ja kiilasin alle puupölkkyjä joiden päällä se ei niin paljoa rasittanut renkaita. Luultavasti rattaat jaksavat veneen kannatella, kunhan niihin pumpataan taas lisää ilmaa. Todettakoon että veneen kyljet tuettiin väliakaisesti vain lankunpätkillä, trailerissa jo olevat tuennat eivät passanneet alkuunkaan Finmarille.

Siirtoluvasta lyhyesti. Siirrettävän trailerin runkonumero on PAKOLLINEN, jos sinulla ei ole sitä, keksi se ja hitsaa numerot traileriin. Siirtolupaan kuuluu liikennevakuutus. Siirtolupa on voimassa vain päivän ja siirron saa tehdä vain korjaamolle tai katsastukseen. Oma traileri tuli kotisatamaani korjattavaksi. Maksuja tuli muistaakseni n. 30 euroa. Siirtoluvan ja kilven (tarra) saa heti mukaan. Kävi katsastuskonttorilla tämän asian itse hoitamassa, en tiedä voiko sen tehdä muuallakin.

Todettakoon myös että tarkistin itse tavaran, olisi pitänyt olla huolellisempi ja tarkistaa laakeroinnin kunto jo ensimmäisellä reissulla. Todettakoon vielä sekin että parempiakin traileridiilejä varmasti on, mutta kun on kiire, ei auta olla nirso. Tarkoitus on tehdä tästä kesällä hyvä, maalata ja korjata käyttökuntoon.

Seuraavassa jutussa esittelen sitten venettäni ja ensitunnelmia hankinnasta.