Veneeseen tutustuminen

Vene on nyt aseteltu trailerille ja on tullut kaupanteon paras hetki, eli se kun pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa omaan ostokseen.

Runko näytää hyvältä.

Runko näyttää hyvältä. Valitettavasti eliönestomaali on maalattu vesirajan yläpuolelle asti. Oulussa eliönestomaalia ei käytännössä tarvitse lainkaan joten tuon rapsuttelen pois ainakin vesirajan yläpuolelta aikanaan. Vesi on täällä todella makeaa koska useat joet laskevat suoraan Oulun ympäristöön. Sisälle mentäessä oli iloinen yllätys, että sisällä oli raikas tuoksu. Home ei noussut nenään eikä pilssistä noussut vanha mudan käry.

Seurustelutila pöytineen.

Seurustelutilassa muutama erikoisuus. Kuten kuvassa näkyy on istuimia korotettu ja samoin lattiaa. Tämän johdosta istutaan hiukan ylempänä, mutta en keksi tälle oikein muuta syytä. Korotus on tehty siten että käytännössä korotukset poistamalla tilanne palautuisi alkuperäiseksi. Rakenteita ei ole rikottu lainkaan ja kaikki on helposti irroitettavissa. Kun olen katsellut kuvia samanlaisien veneiden sisäratkaisuista, yksikään ei ole ollut samanlainen. Yleensä kulkukäytäväkin on veneen keskellä, tässä se on hiukan sivussa. Tämä on tehtaalla näin suunniteltu ja mielestäni paras vaihtoehto tähän veneeseen. Veneen sarjanumero muuten on 100., joten liekö tämä on tehty vähän normaaliversioita paremmaksi. Pöytä on jälkiasennus ja toteutettu moneen suuntaan vääntyvällä "varrella" ja sen ansiosta pöydän saa oikeastaan mihin asentoon tahansa ja mihin kohtaan tahansa. Ihan kätevä ratkaisu.

Perähytti

Perähytissä on hyvin tilaa kahdelle. Keskellä oleva "laatikko" pitää sisällään moottorin johon pääsee käsiksi veneen kannelta ison luukun kautta tai sitten sisältä avaamalla tuon laatikon. Laatikon saa lähes kokonaan pois mikä tarkoittaa että moottorin kanssa työskentely voi tapahtua kokonaan sisätiloissa ja niin että moottori on huoltomiehen edessä. Näin hyviä työskentelymahdollisuuksia harvoin näkee.

Perähytin suunnalta eteenpäin. 

Veneen puuosat ovat hyvässä kunnossa, niissä ei juuri ole ylimääräisiä reikiä ja ne kaipaavat ensisijaisesti vain huoltokäsittelyä, eli pesua. Kuskin ja apumiehen penkki kääntyy alas ja taittuu myös taakse. Pentteri joka näkyy vain osin kuvissa, on kooltaan täysin riittävä casual-kokkailuun. Kuvassa keulahytin oven takana näkyvä kaapisto on tehty siistiksi myös sisältä, harkitsenkin ylemmän oven vaihtamista tummaan akryyliin ja kaappiin pienen tunnelmavalaistuksen lisäämistä. Vähän baarikaappia mukaillen. Saman hengenvetoon todettakoon, että aion säilyttää kaiken irroittamani ehjänä, jos vaikka tulevaisuudessa halutaan taas palata alkuperäiseen asuun.Myös väliovien korvaaminen lähes mustalla akryylillä houkuttelee. Se tuo tilantuntua ja valoisuutta, mutta antaa silti yksityisyyttä.

Komentosilta. Ikkunat ovat aika pienet ja ylhäällä kuljettajan näkykulmasta katsottuna.

Mittariston ja sähkölaitteiden kanssa töitä tulee riittämään. Kaikki kyllä päällisin puolin toimii, mutta keraamiset sulakeet ja sinne tänne ripotellut hapettuneet vipukytkimet eivät ole tätä päivää. Sähköpuolella kuitenkaan ei edelliset omistajat ole tehneet tuhoja. Siellä täällä menee paljon uutta johtoa joka on mitoitettu oikein. Työt tulevatkin keskittymään lähinnä kytkentöihin, sulakerasioihin ja kytkinpaneeleihin. Nopeusmittarin (valkoinen) anturi oli pohjassa vahingoittunut, eikä siinä ollut lainkaan siipipyörää. Poistan nopeusmittarin luultavasti kokonaan, koska tarvittava tieto löytyy navigaattoristakin. Tarkoitus on rakentaa koko mittaristo uudelleen erilaisine jännitenäyttöineen yms. haluan myös automatisoida moottoritilan tuuletuksen ja paljon muuta,

Keulahytti 

Keulahytissä kaikki oli siistissä kunnossa ja puuosat ehjät. Korkeutta on riittävästi ettei sinne tarvitse könytä. Heti vasemmalle on vaatenaulakko jossa näyttäisi edelleen heiluvan alkuperäiset henkarit. Keskelle saa ylimääräisen palan patjaa, jolloin koko keulahytti muuttuu isoksi sängyksi, mutta se ei silti estä kulkua vessaan. Keulahyttiin pääsee myös kannelta luukun kautta tarvittaessa. Käynti vessaan on keulahytissä heti oikealla. Vessa oli myös siisti, mutta kaipaa käsienpesuallasta ja mahdollisesti myös muita mukavuuksia. Kokemuksesta viisastuneena tulostan vessaan myös vessan käyttöohjeen vierailijoille :)

Seurustelutila edestä taakse katsoen.

Mukana tuli kaksi kuomua, sininen ja valkoinen. Valkoinen on tehty pressukankaasta liimailemalla, mutta tavallaan on ihan toimiva. Sininen taas perinteistä kuomukangasta, mutta hyvin paljon aikaa nähnyt. Täytyy tutkia saako jommasta kummasta toimivan vai pitääkö tehdä kokonaan uusi. Kuomulla on aika iso merkitys veneen ulkonäköön. Tässä veneessä kuomu on kuitenkin varsin pieni. Hiukan huolettaa myös se, että kuskin paikalta näkyvyys taakse on olematon ja kuskin paikalta nouseminen ja meneminen esim. ankkuriboxille ei tapahdu ihan hetkessä. Rantautumisia ajatellen opeteltavaa siis on, aikaisemmalla veneellä pystyi kääntymään ison perämisen ansiosta lähes paikallaan ja poijusta sai ohitettaessa kiinni koukulla melkein kuskin istuimelta.

Thermicin 2500W valopetrolilämmitin. Kuvassa näkyy myös jääkaapin kaasutoiminnon pakoputki.

Ensimmäinen asia jonka toimivuus minua kiinnosti, oli lämmitin. Edellisessä veneessä oli alunperin Wallas 2400 ja vaikka hoidin sitä suurella hellyydellä ja huomiolla, se petti lähes aina juuri sillä hetkellä kuin sitä eniten tarvitsi. Thermicin lämmitin veneestä löytyi ja tietenkään se ei toiminut kun kytkin sen päälle. Lämmitin pumppasi parikymmentä sekuntia ja luovutti sitten. Sain sen kuitenkin toimimaan, kyseessä oli asennusvirhe ja laitan siitä oman jutun myöhemmin. Kuvassa näkyy myös kuinka muutamassa kohtaa verhoilu on pudonnut alas ja ne pitää vaihtaa kokonaan, verhoilun takana on sellaista vaahtomuovin tapaista ainetta, joka on vuosien saatossa muuttunut hiekaksi. Onneksi tätä on vain verhoilussa parissa paikassa ja veneen verhoilyt yleisesti ottaen ovat pysyneet hyvin kiinni.

Veneessä oleva kaasujärjestelmä. Pullot on jo poistettu.

Veneen kaasujärjestelmä, joita en tunne lainkaan oli mielestäni tehty ihan oppikirjan mukaan (huomaatko ristiriidan) vaikka asennus ei kovin kaunis ollutkaan. Ämpärin ja laatikon pohjalla oli tuuletusventtiilit jotka menevät Y-liittimeen josta menee putki veneen ulkopuolelle läpivientinä aivan vesirajassa. Tämä on mielestäni aivan järjetön ratkaisu ja kaipaa huomiota, koska aallokossa sieltä tulee vesi suoraan tuuletusputkea pitkin sisäpuolella. Poistin kaikki kaasulaitteistot kokonaan ja otan läpiviennin muuhun käyttöön esimerkiksi pilssipumpulle ja vältyn näin paikkaushommilta tässä vaiheessa.

Valitettavasti kuvia on vähänlaisesti, mutta tässä veneen varusteita ja hiukan niiden kunnosta ja yleistä to-do listaa :

• Thermic 2500W valopetrolilämmitin
• Toimii, mutta vaatii uudet sähköasennukset
• Jääkaappi 12V/220V/Kaasu
• Jääkaapin kylmentämiseen siis kolme tapaa, verkkovirta, 12V ja kaasu. Jääkaappia en ole vielä kokeillut, kun kerran pistin sen päälle, oli niin kylmä että termostaatti ei kytkenyt kompuraa päälle. Pätkivää merkkivaloa rapatessani poltin sulakkeen ja homma jäi toistaiseksi siihen.
• Vessa ja septitankki
• Vesivessan asennus on tehty hyvin, septitankki on ruostumatonta terästä ja viemäröinnissä on käytetty oikeaa sanitettiletkua. Septitankin voi pumpata vain mereen, joten minun pitää tehdä siihen myös imutyhjennys. Tarvittavat osat olen jo hankkinut (kannen läpivientiventtiili oli Biltemassa edullisin). 
• Navingointijärjestelmä
• Veneessä Garminin GPSMap 178C värinäytöllinen plotteri jossa myös kaiku samassa. Siinä oli kortilla ruotsin kartat. Karttoja ei saa mistään, eli käytännössä navigointimielessä laite on roskiskamaa. Käytän sitä jatkossa kaikuna ja tietysti myös nopeusnäyttö. reittipiirot, ankkurivahti yms. toiminnot toimivat siinä ilman kunnollisia karttojakin. Laitteessa on kuitenkin saaret ja rannikot näkyvissä. Tämä karttaongelma on mielestäni suuri huijaus ja ostinkin tabletille Sailmate ohjelmiston (20e/vuosi) jolla jatkossa navigoin.
• Kompassia ei aluksi näkynyt missään, mutta veneen laatikoita tutkiessani löysin hyvän kompassin vielä myyntipakkauksessaan.
• Kaasujärjestelmä
• Veneessä on kaasujärjestelmä niin, että jääkaapille on oma pullo ja letkusto ja liedelle oma. Järjestelmä on ruotsalainen ja sinänsä tyydyttävästi tehty, mutta poistan se tästä huolimatta kokonaan, koska se on minulle tarpeeton ja aiheuttaa vain huolta ja ongelmia katsastuksessa.
• Moottoritila
• Veneessä on siis Volvo Penta AQ1?0 B20 moottori tuplakaasarilla ja makeavesijäähdytyksellä (n.120 hevosvoimaa). Näyttäisi että konetta on huollettu ihan viimeaikoina, esim. virranjakajan kansi, puola ja tulpanjohdot olivat uudehkoja. Polttoainesyöttöletkut yms. hyvässä kunnossa. Moottorista lisää juttua myöhemmin mutta todettakoon, että se käynnistyi hyvin ja kuulosti terveeltä 20 sekunnin kokeilun aikana. Laatikosta löytyi myös polttoaineeseen tuleva lisäaine jolla lyijyä vaativat venttiilit toimivat palamatta kiinni. Tämä löytö oli helpotus, sillä koneita on rikottu kun on ajettu ilman tätä ainetta tietämättömyyttään.
• Ulkopuoli
• Vene on ulkopuolelta siistihkö ja kaipaa pesua. Ehkä ensi kesänä kansi pitäisi myös kertaalleen ylimaalata. Ylimääräisiä reikiä tai läpivientejä ei juurikaan ole.
• Aurinkopaneeli
• Veneen aurinkopaneeliasennus on jäänyt ilmeisesti kesken koska aurinkopaneeli ei ole lainkaan kiinni. Siirrän sen veneen katolle kattoluukun viereen. Paneelin suuntauksella ei venehommissa juuri ole väliä. Tästäkin juttua myöhemmin.
• Makeavesijärjestelmä
• Kaksi pumppua, ei painevettä. Toinen pumppaa merestä (järvestä) ja toinen makeavesitankista (ruostumatonta terästä keulassa). Kytken makeavesipumpun liikesensoriin, jolloin saadaan lähes sama käyttömukavuus kuin painevesijärjestelmällä. Ideana on että kun käsi viedään vesihanalle, lähtee pumppu käyntiin automaattisesti. Tällöin hanaa avatessa järjestelmässä on jo paine. Tämä ratkaisu toimi hyvin aiemmassa veneessäni ja on helppo toteuttaa.
• Köydet ja ankkurit yms.
• Veneen mukana tuli sekalainen läjä erilaisia varusteita. Köysistä osa meni suoraan roskiin ja mukana tullut ankkuri ei itsessään riitä vaan hankin sen kaveriksi painavan bruce tyyppisen ankkurin. Lepuuttajat yms. varusteet olivat hyviä ja niillä pärjää mainiosti. Suurin osa katsastusvarusteita minulla oli ennestään, koska pidin ne itselläni vanhan veneen myynnin yhteydessä.
• Sisätilat ja verhoilu
• Puuosat kunnossa, mutta kaipaa huoltokäsittelyä. Verhoilut ovat kunnossa mutta kuosi ei miellytä, verhoilutan patjat uudelleen jossain vaiheessa. Edellisen veneen kanssa huomasin, että normaali verhoilukangas toimii loistavasti, ei ole mitään syytä hankkia ylihintaisia "venekankaita". Kyseessä kun ei kuitenkaan ole avovene.
• Valaistus oli alkuperäinen ja toimiva. Siinä on tiettyä tunnelmaa, niin tyydyn lisäilemään muutamia LED valoja sinne tänne ja laitan niille erillisen ohjauksen.
• Veneen musiikkijärjestelmä. 
• Veneestä löysin neljä irtokaiutinta jotka oli venekäyttöön suunniteltu. Niiden asennus oli pielessä ja hiuksenohuet kaiutinjohdot hapettuneet katki. Venekaiuttimien paikalla toimii aivan hyvin ihan normaalit koti- tai autokaiuttimet joten äänipuolen rakennan kokonaan uudelleen piakkoin. Asennettuna oli myös Pioneerin ihan moderni autokäyttöön suunniteltu soitin.
• Televisio / viihdejärjestelmä
• Televisiota ei ole, mutta tulee olemaan. Käytännössä televisiolähetyksiä ei tule katseltua, joten riittää että asennan veneeseen yhden tai kaksi tietokoneen näyttöä jotka ovat edullisia, vähävirtaisia ja mahdollisuuksien mukaan toimii suoraan 12 voltin jännitteellä.
• Veneeseen tulee myös 4G laajakaista jota voi käyttää WLAN:in kautta. Veneeseen asennetaan myös kiinteästi kannettava tietokone jonka kuva näkyy veneessä olevilla näytöillä ja sitä hallitaan langattoman hiiren ja näppäimistön avulla.
• Invertteri ja maasähkö
• Uupuu, käytännössä tarvitaan vain satunnaisiin läppärin latailuihin tai työkaluja varten yms. Edellisessä veneessä riitti mainiosti 300W pieni invertteri. Isompi osa tätä asennusta oikeastaan on maasähköjärjestelmän asennus, mutta sen vähäisen tarpeen vuoksi asennuksessa ei kauaa nokka tuhise.
• Pentteri
• Liesiratkaisu on vähän auki edelleen, kaasuliesi oli hyvä ja veneeseen suunniteltu mutta poistui nyt. Maasähköllä toimiva pieni kahden levyn liesi sopi hyvin kaasulieden paikalle mutta maasähköä on tarjolla hyvin harvoin. Mietin yhden tai kahden levyn valopetrolilämmittimen asennusta.

Seuraavassa jutussa syvennytään sitten yksityiskohtaisemmin johonki aihepiiriin. Luultavasti töitä tullaan tekemän ensimmäisenä sähköasennuksien parissa.

Bonuskuva kirjoitushetkeltä :

Veneilykauden aloitus tässä vaiheessa n. 2 viikkoa myöhässä. Meri edelleen jäässä.

PS. Selvisi vähän myöhemmin että kone on tarkalleen ottaen AQ130C, eli 130 hevosvoimainen versio tuosta B20 lohkoisesta moottorista.

Venetrailerin hankinta, halvalla hyvä

Kun veneestä oli kaupat hierottu, tuli kiire saada traileri jonka päälle vene kuljetuksen jälkeen lasketaan. Vaatimukset eivät olleet kummoiset, sillä venettä siirrellään trailerilla vain muutamia kymmeniä metrejä pari kertaa vuodessa traktorilla.

Traileri myynti-ilmoituksessa

Laitoin ostoilmoituksen tori.fi palveluun ja sain yhteydenoton, että n. 20 kilometrin päässä olisi vanha traileri jota kannattaisi käydä katsomassa. Olin jo selaillut läpi kaikki mahdolliset myyntipalstat ja tullut käsitykseen että trailerin löytäminen Oulun seudulta kohtuulliseen hintaan olisi näin nopealla aikataululla mahdotonta. Lähdimme siis Netan kanssa traileria katsomaan.

Perillä meitä odotti vanha (+80v) kauppiasmies, jolla oli pihamaillaan monelaista tavaraa ja kaikki tietysti myytävänä. Hän näytti missä traileri makaa ja suoritin sille pintapuolisen tarkastuksen. Runko näyttää tarpeeksi vahvalta, alla paripyörät ja ruosteen peittämä. Traileri oli myös puoliksi lumen alla. Minua huoletti onko traileri tarpeeksi pitkä veneelle, mittasimme sen askelilla n. 6.5 metrin mittaiseksi, vene on 8 metrinen. Aivan riittävä.

Siirryimme tavaraan tutustumisen jälkeen varsinaiseen kaupantekoon, jossa vierähtikin toista tuntia kun myyjä heitti hyvää tarinaa kaupanteosta, kauppamatkoista Venäjälle ja kävimme myös välillä tutustumassa hyvin entisöityihin Wickströmin moottoreihin ja mm. traktoriin. Ehdotin suoraan 500 euroa trailerille hinnaksi, johon hän vastasti että tärkeintä ei ole raha vaan kaupanteon jännitys :)

Kaupat oli siis tehty ja sovimme, että haemme trailerin myöhemmin.

Noin viikon kuluttua kuljetusyritys ilmoitti, että vene olisi tulossa päivää aiemmin. Tämä tarkoitti sitä että meidän pitäisi pikaisesti saada traileri satamaan. Trailerissa ei ole normaalia henkilöauton koukkuun käyvää "vetopäätä" vaan eräänlainen vetolenkki joka on tarkoitettu traktorilla liikuttelua varten siten että traktorissa on vetokuula joka menee lenkin läpi.

Motonetin kuulakytkin 14,90e

Trailerin vetäminen traktorilla olisi kallista, joten sain nerokkaan idean. Kävin ostamassa Motonetistä edullisimman mahdollisen kuulakytkimen. Sen kantokyky olisi 750 kiloa, joten se toimisi hyvin tyhjän trailerin kanssa ja voisimme kuljettaa trailerin helposti ja edullisesti henkilöauton perässä. Hain myös tarvittavat siirtoluvat, jotta tapahtuma täyttää lain kirjaimen. Samalla tuli ostettua myös magneetilla kiinnittyvät perävalot jotka tulee traileriin siirron ajaksi.

Kaikki olisi siis nyt valmista. Ajatuksena olisi hitsata kuulakytkin suoraan traileriin siten, että auton vetokoukku tulee traktoreita varten olevan lenkin läpi kuulakytkimelle asti. Tällöin traileri ei varmasti pääse irtoamaan matkan aikana ja kuulakytkin pitää huolen että pompuissa se ei pääse myöskään nousemaan paikaltaan.

Täydellisesti (mm. LIDL:in hitsausmuuntajalla) varustautuneena lähdimme sitten noutamaan traileria. Aloin välittömästi hitsata kuulakytkintä kiinni aisaan, mutta useista yrityksistä huolimatta tulos oli heikko. Kuvissa näkyvät hevosenkengät ovat osa näitä kokeiluja. Lopulta hitsasin traileriin kiinni kaksi pulttia, joihin sitten ruuvasin kiinni kuulakytkimen. Suojavarusteena minulla oli sähköasentajan housut jotka kestää tulta, mutta takissa säästelin ja käytin normaalia sadetakkia. Edellisestä hitsauskokemuksesta oli 20 vuotta.

Muutamia kuvia operaation tästä vaiheesta. Kuvassa näkyvä rautapalkki oli yksi tapa saada kuulakytkintä kiinni traileriin, mutta se oli täysi katastrofi.

Huippuvehkeillä onnistut varmasti. Olen hitsaamassa pulttia aisaan.

Hitsailut oli lopulta (1.5h) suoritettu ja huomasimme että traileri on todella painava. Jouduimme Netan kanssa käyttämään kaikki voimamme ja kampeamiskikkamme että aisa lopulta nousi vetokoukun kohdalle. Kun päästimme irti repesi kuulakytkin välittömästi irti ja aisan lenkki sujahti vetokoukkuun pohjalle asti. Irroitin kuulakytkimen riekaleet ja kytkin sen irrallaan vetokoulun yläpäähän.

Valmiina matkaan! Varmuudella voidaan sanoa, ettei se tuosta ainakaan irtoa.

Kahviteltuamme puolisen tuntia, lähdimme koeajolle. Trailerin leveys oli järkytys ja magneetilla kytketyt ajovalot lentelivät tielle ensimmäisessä pompussa. Hoidimme valoasian kuntoon sijoittamalla ne paremmin ja samalla huomasimme, että rattaissa ei ole ilmaa nimeksikään.

Lisätään renkaisiin ilmaa. Rattaat olivat aika huonossa kunnossa ja ratkeilleet kyljistä.

Tässä kohtaa oli selvää, että koko operaatio on järjetön, mutta enää ei ollut paluuta. Lähdimme ajamaan kohti Oulua. Traileri pomppi aivan järkyttävästi pienestäkin töyssystä. Traileri oli niin leveä, että sen renkaat näkyivät hyvin peilistä.

Reitillä ei onneksi ollut paljoa muuta liikennettä ja pystyin ajamaan haluamaani nopeutta. Kokeneena (ensimmäinen kerta) trailerin vetäjänä tiesin että muutaman kilometrin jälkeen kannattaa pysähtyä ja tarkistaa kaiken olevan kunnossa. Pysähdyimme levähdysalueelle ja kokeilin käsillä ensin vanteet läpi ulkopuolelta. Kaikki kunnossa, eivät olleet lämmenneet. Sitten kokeilin oikeanpuoleista pyörännapaa takaa ja koska en ollut varautunut lainkaan siihen että se olisi kuuma, paloi minulla siihen sormet todella kipeästi. Kävi ilmi, että toisella puolella ei trailerissa ollut lainkaan laakerointia vaan palkin läpi tuli vain akseli joka nyt pyöri rutikuivana. Akseli oli hehkuvan kuuma ja varsinainen akselipesä oli jo syöpynyt muutaman kilometrin matkalla useita millejä, mikä aiheutti renkaan heilumista joka suuntaan. Löysimme autosta vesipullon joka tyhjennettin akselille ja lisäksi lukkosulaa/lukkoöljyä jolla akseli saatiin edes vähän märäksi.

Pelonsekaisin tuntein lähdimme jatkamaan matkaa, tarkoituksena pysähtyä ensimmäisellä huoltoasemalla ja ostaa jotain rasvaa tai voiteluainetta. Muutaman kilometrin päästä löytyikin ihan oikea huoltoasema, jossa oli kuin ihmeen kaupalla paksua akselirasvaa hyllyssä!

Rasvaa, lisää rasvaa. Lapion sitä tässä kertakäyttölusikan varrella.

Tässä kohtaa erityisesti oikealla edessä oleva pyörä oli syönyt akselinsa sen verran huonoon kuntoon, että se heilui varsin hervottomasta ajossa. Tarkistin kuitenkin että sen kiinnitys traileriin on hyvä eikä se aiheuta vaaraa muille.

Pääsimme loputtomalta tuntuvan ajomatkan jälkeen kotisatamaani, jossa aikataulullisista syistä minun piti alkaa välittömästi rälläköimään trailerissa olevaa vinssin kiinnitykseen käytettyä palkkia irti. Tämä operaatio onnistui yllättävän kivuttomasti, laikka loppui vasta kun oli enää yksi hitsisauma aukaisematta. Netan kanssa onnistuimme pitkään nitkuttelemalla ja repimällä murtamaan senkin.

2 astetta lämmintä niin suojalasit on vähän koppurana ja huurussa...

Seuraavana päivänä kaikki tämä vaiva sitten palkittiin.

Lopultakin Finmar kotisatamassa

Vene sopi trailerille oikein hyvin ja trailerin runko otti veneen painon hyvin vastaan. Samaa ei voi sanoa renkaista, sillä niistä katosi ilma jokaisesta ja traileri makasi käytännössä vanteilla. Tunkkasin traileria hiukan ylös ja kiilasin alle puupölkkyjä joiden päällä se ei niin paljoa rasittanut renkaita. Luultavasti rattaat jaksavat veneen kannatella, kunhan niihin pumpataan taas lisää ilmaa. Todettakoon että veneen kyljet tuettiin väliakaisesti vain lankunpätkillä, trailerissa jo olevat tuennat eivät passanneet alkuunkaan Finmarille.

Siirtoluvasta lyhyesti. Siirrettävän trailerin runkonumero on PAKOLLINEN, jos sinulla ei ole sitä, keksi se ja hitsaa numerot traileriin. Siirtolupaan kuuluu liikennevakuutus. Siirtolupa on voimassa vain päivän ja siirron saa tehdä vain korjaamolle tai katsastukseen. Oma traileri tuli kotisatamaani korjattavaksi. Maksuja tuli muistaakseni n. 30 euroa. Siirtoluvan ja kilven (tarra) saa heti mukaan. Kävi katsastuskonttorilla tämän asian itse hoitamassa, en tiedä voiko sen tehdä muuallakin.

Todettakoon myös että tarkistin itse tavaran, olisi pitänyt olla huolellisempi ja tarkistaa laakeroinnin kunto jo ensimmäisellä reissulla. Todettakoon vielä sekin että parempiakin traileridiilejä varmasti on, mutta kun on kiire, ei auta olla nirso. Tarkoitus on tehdä tästä kesällä hyvä, maalata ja korjata käyttökuntoon.

Seuraavassa jutussa esittelen sitten venettäni ja ensitunnelmia hankinnasta.

Kuljetuksen järjestäminen

Uusi vene nyt siis odottaa tampereella kuormalavojen päällä ja se pitäisi saada Ouluun. Edullisesti tietysti.

Edellisen omistajan kertoman mukaan vene on muiden veneiden joukossa talvisäilytyksessä tehdasalueella asfalttikentällä. Vene on kuormalavojen päällä johon se on liinoilla laskettu.

Oulussa jäätilanne on sellainen, että venettä ei voi laskea suoraan veteen ja yleensä onkin fiksua tarkastaa veneen kelluntakyky ennen veneilykauden aloittamista. Satamatrailerin hankkiminen on siis välttämätöntä.

Aloitan kuitenkin lähettämällä n. 10 tarjouspyyntöä Tampereella toimiviin alan yrityksiin. Tarjouspyynnössä on oman veneen kuljetuksen lisäksi myös samalla kyydillä tulossa vene Oulusta Tampereelle, eli näppärästi kuorma molempiin suuntiin minkä pitäisi merkittävästi laskea kuljetuskustannuksia.

Saan muutaman tarjouksen jotka ovat (mielestäni) aivan poskettomia, jolloin saan neronleimauksen.

Ystäväni ajaa ammatikseen kuormaa, joten hänen työnantaja voisi vuokrata pelkän auton ja lähtisimme kaverin kanssa kahdestaan hoitamaan koko keikan. Minkäänlaista aikaisempaa kokemusta ei hommasta ole, mutta eihän se hankalaa voi olla? Suunnittelemme pätkissä monta päivää aikataulutuksia ja ratkomme sitä suurta ongelmaa, että käytössämme olevassa autossa ei olisi minkäänlaista nosturia. Menomatkalle lähtevä vene pitäisi ensin pursiseuralla nosturilla nostaa kyytiin ja sen jälkeen viedä se Tampereelle jossa nosturiauto pudottaa sen omakotitalon pihalle. Varsinaisella talvisäilytyspaikalla sitten paikalle pitäisi saada jälleen nosturiauto nostamaan vene kyytiin ja samalla hetkellä rakennamme siihen tarvittavat pukit jotta vene pysyy pystyssä Ouluun saakka. Oulussa sitten tarvitaan nosturimiestä seuralta nostamaan vene trailerille.

Homma kuulosti selkeältä ja mikään ei voisi mennä pieleen, vielä Teron Pubissa viilasimme suunnitelman täydelliseksi. Takaraivossa kuitenkin soi varsinkin nukkumaan mennessä ajatus siitä että eihän siitä yhtään mitään tule, ajoaikalakikin tekee jo keikasta kaksipäiväisen ja jo ennen reissua suunniteltiin kovasti sitä kuinka tutustuisimme myös Tampere Cityn diskoihin.

Onneksi, lopulta, minuun oli yhteydessä kuljetusyrittäjä Tampereelta joka sai hinnan kohdalleen ja hänellä oli tarvittava kalusto hoitaa koko keikka niin, että minulta ei vaadita mitään toimenpiteitä. Tämä oli helpotus ja tätä kirjoittaessani veneen pitäisi saapua Ouluun 26.4.

Seuraavassa kirjoituksessa sitten palataan halvan ja hyvän trailerin hankintaan..

Uuden veneen etsintä ja löytyminen

Vanha vene on siis nyt (trailereineen) myyty ja uusi vene on löydettävä nopeasti. Se löytyikin lopulta parissa päivässä. Turha aikailu ja omien valintojen kyseenalaistaminen siis unohdettiin kokonaan.

Hakusessa oli vene jonka matkanopeus on 10-15 solmua ja mielellään lähes kokonaan katettu. Pituutta vähintään 7 metriä. Vesi-wc, jonkinlaiset ruoanlaittomahdollisuudet ja lämmitys ovat minimivaatimus. En juurikaan päiväveneile, vaan reissut kestävät aina vähintään yön yli, joten veneessä pitää voida asua ihmisyyttä kunnioittaen. Tarpeiden teko ämpäriin ei ole osa merellistä idylliä. Juhannuksena räntäsateessa veneily jo itsessään on tarpeeksi kärsimystä meille pohjolan veneilijöille.

Minulle helposti hankittavia varusteita tärkeämpää on, että veneen perustekniikka on kunnossa. Se saa olla vanhaa, mutta tärkeintä on että ne olisivat alkuperäisessä asussa. Edellisen veneen kanssa tuli nähtyä tarpeeksi ratkaisuja jotka oli tehty halvalla itse säästäen. Niitä on kallis ja turhauttava korjata.

Seurailen paljon erilaisia netin myyntikanavia kuten huutokaupat.com, nettivene.fi ja tori.fi. Varsinkin Oulun ympäristön venetarjonta ja hinnoittelu on hyvin tiedossa. Edullisemman hintaluokan katettuja matkaveneitä on tarjolla ei juuri koskaan ja hinnat ovat korkeita.

Oulussa oli tarjolla yksi kiinnostava uppoumarunkoinen omavalmiste, joka oli siistin oloinen ja erittäin hyvin varusteltu. En lopulta edes käynyt katsomassa venettä, lähinnä veneen hitaan matkanopeuden vuoksi. Kyseessä oli myös omavalmiste, joten sen myyminen olisi tulevaisuudessa hankalampaa.

Kuva ilmoituksesta

Minulla on aiempia kokemuksia Finmar Sea Cabin veneestä, joka on 5.7 metrinen daycruiser. Omistin sellaisen vuoden verran, mutta hankin sen lähinnä jälleenmyyntiä varten ja ajotunnit jäivät sen kanssa yhteen :) Vene kuitenkin oli vankkarunkoinen ja mielestäni hyvin suunniteltu ja siitä jäi "hyvä maku". Kun siis huutokaupat.com sivustolle ilmestyi myyntiin Finmar Family 800 vene jonka lähtöhinta oli todella matala, tein siitä tarjouksen.

Todettakoon tässä kohtaa, että huutokaupat.com palvelun kautta ostetut veneet, autot ja muut tulevat ilman minkäänlaista takuuta ja käytännössä on hyvin vaikea arvioida mitä oikeasti on ostamassa. Minua ei myöskään kiinnostanut tässä vaiheessa mennä Tampereelle asti venettä katsomaan, koska osaan mielestäni tarpeen tullen kuitenkin korjata mahdolliset veneessä ilmenevät viat. Hullunrohkeuttako lienee vai enkö ole aikaisemmissa kaupoissa saanut vielä tarpeeksi kynsille?

Tarjoukseni oli voittava, mutta kuitenkin niin matala, että myyjä ei veneestä luopunut. Soitin siis huutokaupan sulkeuduttua myyjälle ja kysyin mikä on veneen alin myyntihinta. Kysyin jotain myös yleisesti veneestä, mutta olin jo oikeastaan tehnyt päätökseni veneen kuvien perusteella. Vene kun on juuri sopiva tarkoituksiini.

Pääsimme nopeasti yhteisymmärrykseen veneen kauppahinnasta ja sain myös myöhemmin kaverini tarkastamaan veneen pintapuolisesti (esimerkiksi moottoria ei käynnistetty). Todettakoon että veneen hinta oli n. 40% nettiveneen vastaavia pyyntejä edullisempi. Osa tästä johtuu tietysti siitä että kyseessä on vanha bensamoottori.

Kuva ilmoituksesta

Ostopäätöksen tukena olivat mm. tässä esitellyt kuvat, lisäksi oli muutamia kuvia sisältä, konehuoneesta ja vetolaitteesta. Veneen kone ja vetolaite ovatkin oman blogikirjoituksen aihe pian, sillä edes maksettuani veneen, ei ole täysin selvää mikä kone veneessä on. Sitä ei tiedä tässä vaiheessa myyjä eikä ostaja. Arvaukseni kuvien perusteella on että veneen saapuessa Ouluun, siellä on paikoillaan normaali B20 lohkoinen Volvo Penta joka on 115 hevosvoimainen. Vetolaite on 270. Ilmoituksessa moottoriksi oli merkitty AQ140 joka on jo seuraavan sukupolven moottori, eikä siinä ole juurikaan yhtäläisyyksiä AQ120 moottorin jonka uskon tässä olevan. Rekisteriotteessa ja trafin tiedoissa taas luki että moottori olisi D23. Trafilla oli siihen sarjanumerokin, mutta Volvon järjestelmä ei sitä tunnistanut.

Tässä kohtaa on siis mennyt n. 1.5 viikkoa siitä, kun pistin vanhan veneeni myyntiin ja olen nyt uuden veneen omistaja. Nopeaa toimintaa, saa nähdä maksanko siitä myöhemmin (aivan varmasti).

Maksaminen tosiaan alkaakin heti, sillä vene on Tampereella ilman minkäänlaista traileria ja se pitäisi saada sieltä Ouluun. Tarvitaan siis kuljetuspalvelua, sekä tarvitsen jonkinlaisen trailerin, jonka päällä venettä voi säilyttää ja liikutella pitkin kotisatamaa Oulussa. Liikuttelu on tarpeellista, koska pursiseuran nosturi on kiinteästi laiturilla. Venettä siis pitää pystyä liikuttelemaan eikä sitä voi säilyttää esimerkiksi pukkien tai kuormalavojen päällä kuten Tampereella.

Trailerin hankinnalla on siis todella kiire, sellainen pitäisi löytää muutamassa päivässä. Tässä vaiheessa ei myöskään ole tietoa miten kuljetus järjestyy, minulla ei ole aiheesta lainkaan aiempia kokemuksia. Olen vain kuullut, että kallista on.

Seuraavissa kirjoituksissa tullaankin siis käsittelämään näitä kahta haastetta...

PS. Tämä juttu kirjoitettu pari viikkoa varsinaisten tapahtumien jälkeen joten aikamuodot ja muut detskut voi olla hiukan sekaisin.

Vanhan veneen myynti

Amarillo myyntihetkellä 2017

Olen ajellut edelliset neljä kesää Seamax 2 tyyppisellä uppoumarunkoisella veneellä jonka varsinaiset hyttirakenteet ovat useamman ihmisen käsialaa. Vene on kuitenkin aikanaan tehty taidokkaasti sisältä ja omassa luokassaan se oli oikein kotoisa ja hyvin varusteltu vene (mm. vesi wc, pentteri, erillinen keula- ja perähytti). Veneen pituus on 7.2 metriä ja leveyttä 2.60. Moottorina Yanmar 3QM30.

Yleiskuva Amarillon keulahytistä

Ongelmaksi veneessä alkoi muodostua korjausvelka ja toisaalta minua alkoi kasvavissa määrin harmittaa noin 6-7 solmun matkanopeus. Oulun korkeudelle kun ei juurikaan ole saaristoa, niin lähimaisemat tuli nopeasti tutuksi.  Tätä venettä olin jo todella paljon virkistellyt, vene oli esimerkiksi alkujaan keltainen sinisillä korostuksilla (herregud!) ja käytännössä veneen kaikki laitteet kaipasivat jonkinlaista huoltoa. Koska kyseessä oli ensimmäinen veneeni, jouduin tekemään samoja asioita moneen kertaan kun säästin tai oikaisin väärässä paikassa (vai enkö vain osannut?). Kaipasin myös uutta tekemistä kesäilloiksi. Mikäpä ihanampaa kuin aurinkoisena lomapäivänä mennä laittelemaan veneeseen jotain pientä juttua ja illalla havahtua siihen kun sormet vuotavat verta ja ovat öljystä mustana.

Laitoin veneen huhtikuussa myyntiin ja viiden päivän kuluttua vene vaihtoi omistajaa. Veneessä olevat viat eivät uutta ostajaa haitanneet ja hinnan olin lähtöjäänkin pistänyt kohdalleen. Nopea myynti tuli hiukan yllätyksenä myös itselleni, sillä uutta venettä ei ole vielä tiedossa lainkaan ja veneilykausi lähestyy uhkaavasti.

Nyt on kiire löytää uusi unelmien vene...

PS. Tämä juttu kirjoitettu pari viikkoa varsinaisten tapahtumien jälkeen joten aikamuodot ja muut detskut voi olla hiukan sekaisin.

Tietoa kirjoittajasta

36 vuotias kirjoittaja on veneillyt neljä vuotta, mutta merellistä elämää on tullut elettyä koko varhaislapsuus. Veneilen perämerellä ja veneily on minulle pakopaikka toimistotyöstä ja samalla kesämökin korvike. Tiedän miten laitteet toimii ja jos en tiedä, opettelen. Pyrin tekemään kaiken itse, koska se on minulle harrastus. Tältä pohjalta hoidan myös veneitä ja autojani.

Enimmäkseen olen veneilyreissuilla itsekseni, mutta toisinaan matkassani on myös elämäni nainen.

Veneilyssä ei juurikaan kiinnosta vauhti, vaan irtautuminen arjesta ja kaiken turhan hetkeksi unohtaminen.